Esteetön maaseutu?
Ympäristöministeriön asettaman esteettömyystyöryhmän raportissa on paljon asioita. Irrotin yhdestä kokonaisuudesta yksittäisen lauseen ja ”tartun” siihen, koska koen että tässä olisi positiivista haastetta monelle kunnalle/kaupungille: ”Haasteena on se, miten esteetön pääsy rakennettuun ympäristöön voitaisiin riittävästi turvata myös kasvukeskusten ulkopuolella ja maaseudulla.” (Rakennettu ympäristö kaikille, Esteettömyystyöryhmän raportti, Ympäristöministeriö 2023) Samassa yhteydessä puhutaan mm. vammaispalvelulain perusteella tehtävistä asuinrakennuksen ja asuntojen korjausavustuksista ja siitä, että jos väestö vähenee, niin ikääntymiseen liittyvät haasteet saattavat korostua. Ja sitten raportissa mainitaan seuraava: ”Ennakoivan perusesteettömyyden tulisi kuitenkin koskea myös yleisölle avoimia rakennuksia ja palveluja sekä ulkotiloja.” (Rakennettu ympäristö kaikille, Esteettömyystyöryhmän raportti, Ympäristöministeriö 2023) Tämän kuntoon saattaminen on hyvä tavoite!
Toivottavasti työryhmän ehdotuksia saadaan lainsäädäntöön mahdollisimman pian. Raportista löytyy paljon kehittämisehdotuksia ja vinkkejä, joita kannattaa aloittaa toteuttamaan vaikka heti ilman että laki niitä kaikkia velvoittaa.
On hyvä tiedostaa myös se, että nykyisen rakennuslainsäädännön esteettömyyden minimivaatimusten toteuttaminen ei takaa vielä yhdenvertaista palvelua. Siinä ei nimittäin puututa esimerkiksi kuulemiseen, näkemiseen ja ymmärtämiseen vaan ainoastaan fyysiseen esteettömyyteen eli liikkumisen ja tilaratkaisuihin. Jokaisen kunnan ja kaupungin on syytä miettiä, kuinka paljon minimiä parempaa haluaa?
Esteetön kunta/kaupunki kunnia-asiaksi
En tiedä, kuinka paljon kasvukeskusten ulkopuolella on kuntia/kaupunkeja, joissa esteettömyyteen ja yhdenvertaisuuteen todella panostetaan. Mutta tiedän, että sellaisiakin onneksi on.
Toivottavasti rakennetun ympäristön esteettömyys saataisiin hyvälle tasolle joka kaupungissa ja kunnassa. Nyt kun näin ei vielä ole, niin tässä olisi kunnilla ja kaupungeilla hyvä tilaisuus nostaa omaa imagoaan ja erottautua sillä, että ovat tehneet kaikesta niin esteetöntä kuin mahdollista tai parantaneet esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta huomattavasti. Sisä- ja ulkotilojen esteettömyyskartoituksilla saadaan selville, mitä kehitettävää nykyisissä tiloissa on.
Jos kaupungeilla/kunnilla on jo strategioissaan esteettömyys ja yhdenvertaisuus, niin on tärkeää viedä hyvät visiot myös käytäntöön. Esteetön ja yhdenvertainen ympäristö kunnia-asiaksi! Yhdenvertaisuus ja rakennetun ympäristön esteettömyys ovat lakeihin perustuvia velvoitteita ja ennen kaikkea ihmisoikeusasioita, mutta kunta/kaupunki voi tehdä siitä itselleen myös ”vetonaulan”. Harva haluaa muuttaa/asua paikassa, jossa ei pääsisi juuri minnekään.
Hankkeista ja hankerahoituksista puhutaan paljon. Voisiko kunta tai kaupunki hakea rahoitusta hankkeeseen, jolla esteettömyystyön saisi alkuun? Tai voisivatko ihan itse käynnistää esteetön kunta/kaupunki -ohjelman? Esteettömyydessä on toki kyse pitkäkestoisesta kehittämisestä, mutta jollakin pitäisi päästä alkuun…
